It's a Boy!
Yllätyitkö? Varmasti, etkä ole ainoa! Kyllä sitä vähän itsekin vielä hieroo välillä silmiään ja miettii, että onko tämä unta. Miten tähän päädyttiin Yh- päivityksien jälkeen, olenko löytänyt uuden rakkauden?
Voin teille nyt vahvistaa, että parisuhdekuvioni eivät ole yhtään sen selkeämpiä tai mustavalkoista, kuin ennenkään ja pikkuinen nuorukaiseni on saamassa veljen ja tulossa siis samalla isoveljeksi. Olen edelleen yhtä yksin, kuin aikaisemminkin.. kuinka sitten olen raskaana?
Yritin pitää tämän raskauteni hissunkissun sisälläni ja oikeastaan varjella sitä ulkopuolisten arvosteluilta ja kritiikiltä ja nauttia siitä vain ihan yksikseni ja paljastaa uutisen sitten vauvan saavuttua. En oikeastaan yrittänyt piilotella onneani vaan suojella sitä ja katsoa saisinko kerrankin nauttia raskaudestani ilman toisten määräämiä normeja. Olen ennenkin sanonut, että kaikkien normit eivät ole samanlaisia joten on inhottavaa, kun ihmisiä yritetään laittaa johonkin lokeroon tai muottiin tai vielä pahempaa, ihmiset jotka teeskentelevät kaiken olevan hyvin ja täydellistä pelkän oman kuvan vuoksi..
Minun nuorukaisellani on siis eri isä, kuin vanhemmilla lapsillani ja olen päättänyt, että enempää lapsia ei eri miehille tule. Miehen voin kyllä laittaa vaihtoon milloinvain, mutta on tarpeeksi monimutkaista ja noloakin (kyllä, vaikka elämme vuotta 2016), että lapsilla on eri isät, eikä lasten isien vaihtaminen onnistu tuostanoin vain.. Ehkä se johtuu tosiaan lestadiolaisesta kasvatuksesta tai moraalista, että asia jolle en aikanaan mitään mahtanut (epäomnistuneet parisuhteet) hävettää, vaikka ei tarvisi! Elämä miesten suhteen ei ole koskaan mennyt niinkuin olisin toivonut, vaikka parhaani olen joka suhteessa yrittänyt ja ehkä antanut jopa liikaakin. Yksi unelmistani oli ehjä parisuhde ja lapset yhdelle miehelle kenen kanssa olen aviossa, mutta ei nyt aivan mennyt asiat suunnitelmien mukaan. Toinen suuri haaveeni on ollut useampi lapsi ja mietinkin, että minulla on nyt kaksi vaihtoehtoa.. tai oikeastaan kolme, mutta niistä yksi ei ollut vaihtoehto minulle. Vaihtoehdot lähtivät: "Ei tehdä lapsia enään ollenkaan" tilanteesta " tehdä jonkun uuden miehen kanssa viimeinen lapsukainen.. Miehen kanssa josta en osaa myöskään sanoa varman päälle tuleeko suhde kestämään kuitenkaan vai lähteekö hänkin elämästämme vai teenkö varmemmalla, tiedostetulla riskillä tässä samaisessa parisuhteessa lapset jotta heille ei tulisi eri isiä? Valitsin minulle sopivimman ja vähiten uhkarohkean sekä uuden vaihtoehdon eli lapsille saman isän. Ainakin tiedostan jo tämän parisuhteen tilan sekä riskit eikä yllätyksiä enään tule vastaan. Itsekästä? Ehkä.. Lapseni isä halusi myös sisaruksen pojalleen, vaikkakaan ei ihan nöin nopealla aikataululla, joten tämä ei ollut suunkaan kuitenkaan minkään juonen avulla saavutettu siunattu tila.Eli en ole myöskään "alistunut" miehen toivomuksille, joka kuului myös veikkauskategoriaan. Kaikki oli kiinni omasta halusta saada perheenlisäystä.
Uutisen vuodettua haluamattani eri tahoille päätin olla niin ylpeä tästä lapsesta, kuin olenkin ja tuoda asian esiin, koska lapsi todellakin oli haluttu, eikä mikään vahinko jota moni veikkasi. Olen saanut paljon kritiikkiä sekä kurjaakin kommentointia osakseni, mutta muutama ihminen on myös osannut rakentavasti keskustella tämän asian kanssani ja ymmärtänyt tilanteeni, kiitos heille siitä! <3
Tiedän, että tämä ei olisi jokaisen naisen ratkaisu, mutta en minäkään tee samoja ratkaisuja aina, kuin toiset. Olen kuullut olevani hullu, manipuloitu, "älä tee enempää" ja paljon olen kuullut myös siitä, kuinka en tule jaksamaan.. Olenhan kuitenkin kasvattanut jo kolme lasta joten ei tämä mitään uutta ole. Tiedän mitä vaatii kahden pienen kasvattaminen, enkä tekisi asioita yli omien voimavarojeni. Tiedostan kyllä tilanteeni uuvuttavuuden ja ehkä olenkin hieman hullu, mutta hulluuteni pitää minut kasassa. Saa nähdä miten arki lähtee kahden pienokaisen pojan ja muutaman koululaisen kanssa sitten käyntiin ja mitä elämä tuo tullessaan. Olen kuitenkin päättänyt, luovuttuani monesta perheeseen liittyvästä unelmasta, että lapseni on unelmani, josta en koskaan luovu! Heidät halusin ja heidät sain!
Nauttikaa tekin raskauksistanne kaikkine vaivoineen ja eläkää elämäänne ylpeinä seisten omien valintojenne takana! Olkaa rehellisiä itsellenne.. Tehkää omat päätöksenne älkääkä liikaa miettikö miten naapurin Liisa elää elämäänsä?! Mikä on Liisalle normia, mikä tekee hänet onnelliseksi ja minkälainen mies hänellä on?! Jokainen meistä elää vain kerran, unelmat on tehty toteutettaviksi ja rohkea tarttuu härkää sarvista! Hyvää viikonloppua!
Rakkaudella:
Karoliina Jasmine