ÄITIENPÄIVÄ

äitiys, ajatuksia, perhe

 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, mutseille, mameille, tuoreille äideille, ei niin tuoreille äideille ja etenkin edesmenneille äideille!

 

 

 

 

Halusin muutaman kuvan minusta ja tyttärestäni yhdessä, koska hän teki minusta äidin. Tyttäreni on jääräpää, mutta silti niin rakas. Hän on luonteeltaan vähintään yhtä jäärä, kuin minä. Olin erittäin nuori hänet saadessaan ja varmasti myös epäkypsä äidiksi, mutta hän sai minusta esiin asioita joita en tiennyt omaavani.. yksi niistä oli rakkaus lapsiin. Epäkypsyys katosi vastuun myötä. Kaikki epävarmuus siitä onko minusta äidiksi kaikkosi tyttäreni saatuani. Tyttäreni on minun esikoiseni, minun ensirakkaus.

 

 

 Poikien paidat ja mustat tunikat by MainioClothing.

Sain olla mukana uuden elämän syntymässä vain kaksi päivää takaperin.. Serkkuni antoi minulle mahdollisuuden olla hänen tukenaan pienen pojan syntymässä. Olen todella otettu ja olen aina toivonut, että pääsisin kokemaan synnytyksen ilot myös ulkopuolisena henkilönä. Tuntui, kuin olisin saattanut maailmaan omaa lastani. Kokemus oli todella koskettava ja olen todella ylpeä serkkuni vahvuudesta ja voimannäytöstä. Tämä kokemus nosti minulle erityisen onnellisen fiiliksen äitiydestä tänä äitienpäivänä.

Äitini on mun esikuva, kuten sen jo yhdessä kirjoituksessa mainitsin. Hän on selvinnyt monesta..miehensä menetyksestä, 8 lapsen yksinhuoltajuudesta, leskenä olemisesta, lapsensa menetyksestä ja monesta muusta vaikeasta elämänvaiheesta ja silti jaksaa hymyillä enemmän, kuin moni muu..itseni mukaanlukien. Hän on elämäniloa täynnä oleva äiti, joka ei pienistä lannistu. Toivon olevani samanlainen selviytyjä. En osaa ajatella mitä elämä olisi ilman äitiä, vaikka olemmekin harvemmin tekemisissä nyt, kun asun toisaalla.. Siksi annankin tätä kautta lämpöisen halauksen kaikille, jotka eivät voi syystä tai toisesta toivottaa äideilleen tänään hyvää äitienpäivää. Uskon kuitenkin, että äidit aina kuulevat meidän huokauksemme ja näkevät onnenkyyneleemme vaikka eivät fyysisesti olisikaan läsnä. Vielä vähemmän osaan ajatella sitä, jos lapsilla ei olisi minua. Tiedän sen päivän tulevan vastaan joskus.. Nyt kuitenkin haluan osoittaa kiitoksen omalle äidilleni tämä enempää synkistelemättä ja toivon, että itsekin saan olla äitinä lapsilleni mahdollisimman pitkään!

Äitiys ei ole maailman helpoin asia, mutta se antaa maailman eniten iloa, murhetta, huolta, ylpeyttä ja uudenlaista tahdonvoimaa jatkaa huomiseen. "Ilman lapsia en olisi tässä" moni voi tokaista ja tämä termi osuu ja uppoa minuun. Lapset ovat se syy miksi seison tässä vielä vahvana ja olen pärjännyt elämän koettelemuksistani eteenpäin.. helppoa ei ole aina ollut, mutta se kuuluu asiaan. Mitä vanhemmaksi lapset kasvaa, joka tapahtuu muuten aivan liian ja pelottavan nopeasti, äitiys muuttuu.. henkisesti vaikeammaksi ja fyysisesti helpommaksi.  Äitiys on koko elämänpituinen taival. Äidinrooli ja vastuu muuttuu vuosien myötä. Äitiys ottaa paljon, mutta antaa sitäkin enemmän. Tänään olisin voinut vaipua masentelemaan suljettujen ovien sisään ja miettiä missä kukkani ja onnittelut viipyy, katsoa kateellisena naapureiden ehjiä perheitä, mutta enpäs sitä tee. Puhelimestakin loppui akku ja laturia ei löydy! Lapset aamulla toivat minulle läjäpäin lahjoja, käsintehtyjä.. rakkaudella tehtyjä. Lähdettiin koko konkkaronkka ulos napsimaan kuvia. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja lapset rakastavat minua sellaisena kuin olen, äitinä.. Tarvitsenko muuta? -En, ainakaan juuri nyt.

Rakkaudella
Karoliina Jasmine